keskiviikko 29. lokakuuta 2014

"josta löytyy turkista..."




Viime vuonna opiskelin Helsinki Design Schoolissa muotisuunnittelua. Opiskelemista lähdin jatkamaan ompelun puolelle ja tällähetkellä ripeästi etenevät vaatetusompelijan opinnot.
Tuotesuunnittelun tunneilla olen päässyt kuitenkin palaamaan suunnittelun aikaan.

Meille opetetaan yhtälailla piirtämään ihmisen oikeita mittasuhteita kuten myös muotipiirtämistä. Suurimman kiitoksen haluisin sanoa tasokuvista, teknillisistä piirroksista. Edellisen koulun pohjalta en päässyt selvyyteen kuinka niitä olisi oikeiaoppisesti piirrettävä ja mitä asioita otettava huomioon. Ei siis ihme etten keväällä ennakkotehtävissäkään niitä täysin osannut. Nytkin pitäisi vain jaksaa piirtää ja piirtää niin taidot karttuisivat ja pysyisivät yllä.
Toinen minulle uudempi asia on materiaalin piirtäminen. Vaikka meillä olikin siitä edellisessä koulussa opetusta, ei minulle selvinnyt tekniikoita joiden avulla erilaisia materiaaleja sai kuvattua esimerkiksi vain puuvärillä. Tänään opettelimme erilaisten materiaalien piirtämistä ja työn alla olisi saada tuotesuunnittelun tunneilla aikaiseksi paperille 5 asun minimallisto josta löytyy turkista, villakangasta, farkkua, pitsiä ja neulosta.
Parhainten oppii kuulema itselleen parhaimman tekniikan vain kokeilemalla monella eri tavalla ja eri välineillä. Joillekkin vesiväreillä maalailu on luontavaa, toiselle puuvärit ja jollekkin tussit.
Jos oma jaksaminen vapaa-ajalla ei olisi tapissa haluisin kovasti piirtää ja vaikka ommella. Aina ei intensiivisten koulupäivien jälkeen enää jaksa.
Ah mutta odotan jo seuraavia oppitunteja!

maanantai 27. lokakuuta 2014

Noloa Hävettää NoJohanOn!

Ahhahaaaa great tällänen jäi täällä välistä xD

huhhuh uppista, hyvin menee! 


Unohdin siis linkata tämän kaiken välissä tänne

pikapikaa...
Kiitollisuushaaste 4/5
1. Olen kiitollinen saatuani työssäoppimispaikan!
2. Raikas pakkassää myös piristää
3. Onneksi mul on monen vuoden takaa vaatteita, ain löytyy hätiin jotain!
4. Kiitollinen hienoista iltakeskusteluista ystävien kanssa
5. Jee kiitollinen että pääsen näkemään tänä viikonloppuna kaukana asuvia ystäviä!

Kuten tuossa 1. kiitollisuus kohdassa komeileekin, meitsi on saanut työssäoppimispaikan ja niin iloinen ja onnessaan sen vuoksi!
Viime viikolla yhden koulupäivän loppuneen oletettua aikaisemmin päätin suoraan koulusta mennä jutskailemaan erääseen ompelimoon.
Juttelin koko bussimatkan ajan ystävälleni puhelimessa, hän sai potkaistua minuun lisää itsevarmeutta. Yleensä osaan hoitaa tilanteet hyvin ja olen melko sanavalmis erilaisissa tilanteissa, menen vain ja olen oma itseni, kuitenkin minäkin olen ihminen joka osaa jännittää! Työssäoppimispaikka tuli ja pompin tuona päivänä innosta! Pompin vieläkin! hih

Jotenkin välillä tuntuu että kun ns kaikki menee hyvin, se muu menee huonosti... if you know what i mean 

Villakangas tunika tuossa minun päällä on luokkalaiseni tekemä minulle asiakastyönä
: )) kyllä tyksin! 

Anna 

5/5 Keitto ei maistu hylyssä


Vedetääs tää haaste viimein loppuun
Kiitollisuushaaste 5/5
1. Pizza oli muuten viikonloppuna tosi hyvää siin pe-la aamuyöstä. Huippu idis!
2. Olen kiitollinen rehellisistä ihmisistä. 
3. Kiitos kellot ja iltavuoro, olin niin kiitollinen pitkästä aamusta, sai nukkuu pitkään!
4. Kiitollinen, että olen päässyt kouluun jossa oikeasti tykkään olla ja tuntuu omalta jutulta.
5. Kiitollinen söpöistä pojista jotka tällähetkellä laulaa telkussa, ihanku ne yrittäis yhes parantaa minun mieltä. Oh ne rakastaa kuulemma minuu tuhansii vuosia!

Haaste piti iskee eteenpäin!
Nyt heitän tän teille. Kuka vaan ruudun toisella puolella saa ottaa tämän haasteen vastaan, onhan nimittäin aina syitä olla kiitollinen! 
Jaa viisi kiitollisuuden aihetta 5 päivänä ja haasta muut megee. Meitsii ei kyl enää tarvii! (pitäis olla peräkkäiset pvt kai mut ei millää onnistunu  )

Haastehan on siis alunperin kiertänyt facebookissa josta sen linkitin tänne. Jotenkin oli hyvin hankalaa saada aikaiseksi kiitokset jokaisena 5 päivänä putkeen, tuli moniakin välipäiviä. 

Viikonloppu tuli sopivasti väliin viivästyttämään ja sekoittamaan pakkaa. Ja sekoittamaan päätä. Mikä siinä on, mitkä juhlat missä vain tahansa niin jotain draaman aineksia leijailee jo ilmassa. Sopivassa määrin tequilaa, lisättynä monet viikset päälle ja koristeltuna railakalla porukalla yhdessä sekoittuvat melkoiseksi keitoksi...draamakeitoksi. Josta ei sovi unohtaa röyhkeyksiä ja ohimeneviä tappeluita. 
Ahh viikonloput ovat parhautta!

Toisaalta jos ikinä ei tapahtuisi mitään olisi hyvin vaikeaa mistää muodostaa mielipidettä ja saada ajatuksia jylläämään. Minun ajatukseni ovat ajautumassa karille. Tämä keitto ja muut väliruokasopat joko ovat hyvin kitkerällä mausteella maustettuja taikka toisinaan maku ei ole muuttunut miksikään ensi siemauksesta, ajavat ajatuksia niihin satamiin josta veneet eivät enää lähde samalle merelle onkimaan.

huh mitähän sitä taas pään välissä on tullu ajateltua, aika suuri hylky tuolla sisällä taitaapi asustaa kun näinkin nopeasti laukkaa. Kapteeni ei uponnut laivan mukana

Kuvat instagrammistani @anriikka

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kiitollista 3/5

Kiitollisuudella jatketaan. Itseasiassa tämän julkaisin jo eilen facebook profiilissani, joten kohta olisi tarkoitus kirjoittaa jo uusi. En valitettavasti päässyt aiemmin linkkaamaan tänne koska puhelimella en saanut kopioitua tekstiä taikka otettua edes kuvaa koska olen kuvannut muistin täyteen.


Kiitollisuushaaste 3/5
1. Kiitos, että minulla oli oivallinen krapulointiporukka sunnuntaina.
2. Olen kiitollinen kun aamulla voi bussissa iskeä napit korviin ja kuunnella radio-ohjelmia.
3. Kiitos ystävät kun ostitte todella isot kahvikupit, koska nyt saan olla kiitollinen, että eilen pääsin repäisemään ja juomaan kerralla puolipannua kahvia, hammasta oli jo kolottanut!...
4. Kiitollinen ajotaidosta. Jännää aina myöhemmin havahtua että on määränpäässä ja ei muista matkasta edes puolia.
5. Kiitollinen whatsappille äänitysnapista. Meitsi hiema innostu, vaikkei tuo uusijuttu ollutkaan. Sori people!





Aloin muuten funtsia tässä pikkupään sisällä, että oliks noi tummenmat ok? Pitäskö joskus testaa taas uusiks? näytinkö liian kalpeelta noilla hiuksilla vai antoko ne vaan lisää kontrastia? 

On ollut muuten yllättävän hankalaa pysytellä samassa hiusvärissä kun aiemmin on tottunut sen vaihtuvan hieman useemmin, nyt on ollut nämä vaaleemmat mutta punertavat jonkin aikaa ja pakko myöntää tykkään näistä tällähetkellä melko paljon joten värinvaihto ei kuitenkin juuri nyt ole mielessä.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

"extreme taxi ..."

Tämä haaste jota minun siis pitäisi kaiketi päivittäin tehdä tuon 5 päivän ajan ei vieläkään ole mennyt oikein nappiin ja koska kerroin julkaisevani tuon saman myös tällä blogin puolella facebook profiilini lisäksi niin täälläkin sitä kannattaa odottaa .. jonkun aikaa.
Kutakuinkin näin se meni:

Hyvää kannattaa aina odottaa.... eli oon taas myöhässä.
Kiitollisuushaaste 2/5
1. Kiitollinen kohteliaista aamukommenteista, u know kuten "näytät siltä urhea -leffan tytöltä" 
2. Kiitollinen hyvästä ruoanlaittoseurasta ja uunilohi on vaan aina yhtä bonsua!
3. Kiitos Teemu kun olet ollut huippu viime päivät!
4. Huh kiitos, extreme taxi reissu, en oo vähään aikaan juossu tollases kiirees, vaikka olinki häviäjä niin juomat hoitu ja Otto hieno voitto!
5. Ja viimeinen jes, kiitos Pokemon juomapeli, meitsi johtaa ja hyvä porukka Vilma Essi ja Otto sut oliki jo mainittu. Btw tää sun sääntö tupla huikat vain naisille........


Kuva suunnilleen tasan vuosi sitten. 

Nämä kiitollisuudet eivät välttämättä avaudu kokonaan, eikä se ole pointtikaan. Pointti on kiitollisuus.
Sen verran voisin mainita, että exteme taxi reissu ei siis tarkoita tässä tarkoituksessa juoksutaxia.. vaikka juoksua se olikin. Mittari raksutti ja mulla ja herra Otolla oli kova kilpailu kumpi ehtii nopeammin juosta hakemaan juomat ja palaamaan taxiin. Mutta sillä oli 25m lyhyempi matka kotiinsa ja mulla korot jaloissa.... 

Nyt alkaa mielenkiintoinen syyslomaviikko vetää viimeisiään. Huomenna kohdistan katseeni aamuruuhkaan ja kouluun. Jotenkin olisin toivonut vielä yhtä vapaa päivää vain lagaamiseen, mutta kuitenkin odotan jossain määrin tuota koulupäivää. Meillä alkaa uusi jakso ja nyt on kyse hameista!
Ohhoh katsotaanko jaksanko katsoa vielä jakson Gossip Girliä vai kipitänkö suoraan nukkumaan.
Hyvää tulevaa viikkoa kaikille!
Muistakaa tekin välillä pysähtyä, yleensä löytyy edes yksi asia mistä olla kiitollinen! 
-Anna

perjantai 17. lokakuuta 2014

"...että tuulet puhaltais, uuden mahdollisuuden sais"









Kuidas käsi käib?
Taskussa ja takasin, taskussa ja takasin....

Oivallinen päiväristeily Tallinnaan. Olin iloinen päästessä viemään hyvän ystäväni Katjan Tallinnaan, jossa hän ei ollut ikinä käynyt. Tästä oli siis tulossa mielenkiintoinen matka. Suunnitelmissa oli kulttuuri, ei ryyppingi.

Yllättävän nopeasti tuo 2h laivamatkakin meni, istuimme samoilla paikoilla ja vain juttelimme. Ainut miinus oli keinuminen. En muista milloin olisi keinuttanut noin paljon, oliko kyseessä sitten merenkäynti tai että istuimme keulassa. Katjalle laivamatkakin oli 7 kerta elämässään, joten pahoinvointi oli ymmärrettävää. Varmasti itsekin olisin voinut pahemmin, ellen hieman olisi tottunut. 



















Positiiviseksi yllätyksi Tallinnassa oli lämpimänpää, jopa +7 kun Helsingistä lähtiessämme oli noin pari astetta ainoastaan. Ainut ongelma oli tuuli. Korvat olivat kokoajan jäässä ja eteensä ei meinannut nähdä kun hiukset hulmusivat miten sattuivat. Onni onnettomuudessa, meillähän oli melko vähän maissa olo aikaa, joten pidimme sen verran reipasta kiirettä että melkein vähän väliä tuli hiki ja hengästyminen. 
D-terminaalissa heti alkuun törmäsimme työkaveriini ja hänen kaveriin, siinä hetken rupatellessa havahduimme että kello käy. Ajatus oli suunnata heti vanhaan kaupunkiin, jotta Katja saisi nähtyä jotai oleellista. Koska olen jo moneen otteeseen rampannut tuota terminaali -- suoraan vanhaan kaupunkiin väliä eipä aikaa kulunut etsiskelyssä, enemmänkin pysähtelyyn. Oi kuinka suloinen Katja oli. Hän kulki puhelin kädessä, ja naama aivan henkarilla, kaikki oli niin jännää ja hienoa, jokaisesta asiasta oli otettava kuva, tietenkin! Suuntasimme suoraan näköalatasanteelle, ajattelin että sieltä hän saisi nähdä hyvin kokonaiskuvan kaupungista. 








Seuraava etappi oli syömään, kummankin vatsa kurni jo laivassa. Olen jokaisella tämän vuoden aikaisella Tallinnan reissulla käynyt samassa raflassa ja jatkoa seurasi. The Dubliner oli loistavasti matkamme varrella, siinä vapauden aukion kulmilla. Olisitte nähneet Katjan ilmeen kun pyysimme laskun! Hän oli ihmeissään kuinka lasi punaviiniä ja ateria ankkaa voi maksaa vain 12e, tai ylipäätään että sai ankkaa alle 10e hintaan! Minunkin annos oli mainio! Olisin onnellinen jos pääsisin syömään edes kerran viikossa ulos, harmi etten asu Virossa, melkein voisi syödä joka ilta ulkona! ahh se olisi luksusta!

Paluumatkalla ehdimme kuin ehdimmekin pyörähtää ostoksilla vaikka annoimmekin aikaa ruokailulle reippaasti. Löysimme kummatkin erilaiset mustat paidat ja erilaiset valkoiset neuleet, Pull and bear, thank you! Nyt on taas jotain uutta ja ihanaa mitä tälläpuolen lätäkköä ei myydä!
Muista ostoksista iloisesti jo mainitsinkin aiemmin! Uusi ripsari ja rajauskynä. Nämä olivat sitten ostoksia paluumatalla laivasta. Päätimme ottaa hytin paluumatkaksi niin pääsi makaamaan jos matkapahoinvointi taas yllättäisi ja samoin ei tarvinnut vahtia tai kantaa tavaroita kun kiersimme laivaa ja kävimme ostoksilla.

Laivan ostoksia ajattelin hieman lähteä tänään tuhoamaan tuonne keskustaampaan, ystäväni viettää synttäreitään. Ulkona on kuulemma yöllä tosi kylmä eli te ja minä voisimme pukeutua sen mukaisesti aivan varmuuden vuoksi!

-Anna

Ainiii en tiiä mistä tää tupsahti mielee mut ei huhhuh aika kulkee nopee, tääki tuli jo 2004!!


torstai 16. lokakuuta 2014

Shocking




Uutta!

Ystäväni Katja jonka kanssa kävin eilen Tallinnan päiväristeilyllä haastoi minut facebookissa kiitollisuushaasteeseen. Ajattelin linkittää vastaavan tänne: 

Hieman myöhässä jo, mutta hyvää kannattaa aina odottaa.
Katja haastoi minut kiitollisuushaasteeseen: Jaa viitenä päivänä viisi kiitoksen aiheita ja haasta muut kaverit mukaan!
1/5
1. Kiitollinen olemassa olevista henkilökuntaeduista.
2. Kiitollinen ettei syysloma ole aivan syvältä, ihana Katja lähti kanssani eilen spontaanille päiväristeilylle Tallinnaan.
3. Kiitos mammalle jonka ansiosta jääkaapista löytyy aina uusia itsetehtyjä herkkuja.
4. Kiitollinen autosta, jota saan lainata aivan älyttömän paljon!
5. Kiitos kun pääsen tekemään jotain kultaisen siskoni kanssa, --> Muumit Rivieralla kutsuu idag!

Henkilökuntaeduista voisin tarkentaa. Vaikka monella työpaikalla usein edut joko vaikuttavat työntekijöistä huonoilta taikka niissä on jotain mikä häiritsee tai ottaa päähän, olen kuitenkin kiitollinen niistä eduista jotka meille on tarjottu.
Etujen ansiosta minäkin saan välillä omistaa jotain mitä usein olen Stockalla käynyt tutkimassa ja ihastelemassa.
Nyt minullakin oli varaa taas ostaa jotain ihanaa itselleni.
Ripsiväri oli niin lopussa, että olin meinata ostaa minkä tahansa, mutta lopulta tuli mahdollisuus YSL:n ripsari niin ahhhhh kyllä!!! Kylkipojaksi hyllyltä löytyi mahtavalta vaikuttava eyeliner tussi, vaikutti hyvin helppokäyttöiseltä, kohta pääsen testailemaan! Now it is make up time ja nextii lähen siskonkaa sinne leffaaaan!! 

Anna