keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kiitollista 3/5

Kiitollisuudella jatketaan. Itseasiassa tämän julkaisin jo eilen facebook profiilissani, joten kohta olisi tarkoitus kirjoittaa jo uusi. En valitettavasti päässyt aiemmin linkkaamaan tänne koska puhelimella en saanut kopioitua tekstiä taikka otettua edes kuvaa koska olen kuvannut muistin täyteen.


Kiitollisuushaaste 3/5
1. Kiitos, että minulla oli oivallinen krapulointiporukka sunnuntaina.
2. Olen kiitollinen kun aamulla voi bussissa iskeä napit korviin ja kuunnella radio-ohjelmia.
3. Kiitos ystävät kun ostitte todella isot kahvikupit, koska nyt saan olla kiitollinen, että eilen pääsin repäisemään ja juomaan kerralla puolipannua kahvia, hammasta oli jo kolottanut!...
4. Kiitollinen ajotaidosta. Jännää aina myöhemmin havahtua että on määränpäässä ja ei muista matkasta edes puolia.
5. Kiitollinen whatsappille äänitysnapista. Meitsi hiema innostu, vaikkei tuo uusijuttu ollutkaan. Sori people!





Aloin muuten funtsia tässä pikkupään sisällä, että oliks noi tummenmat ok? Pitäskö joskus testaa taas uusiks? näytinkö liian kalpeelta noilla hiuksilla vai antoko ne vaan lisää kontrastia? 

On ollut muuten yllättävän hankalaa pysytellä samassa hiusvärissä kun aiemmin on tottunut sen vaihtuvan hieman useemmin, nyt on ollut nämä vaaleemmat mutta punertavat jonkin aikaa ja pakko myöntää tykkään näistä tällähetkellä melko paljon joten värinvaihto ei kuitenkin juuri nyt ole mielessä.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

"extreme taxi ..."

Tämä haaste jota minun siis pitäisi kaiketi päivittäin tehdä tuon 5 päivän ajan ei vieläkään ole mennyt oikein nappiin ja koska kerroin julkaisevani tuon saman myös tällä blogin puolella facebook profiilini lisäksi niin täälläkin sitä kannattaa odottaa .. jonkun aikaa.
Kutakuinkin näin se meni:

Hyvää kannattaa aina odottaa.... eli oon taas myöhässä.
Kiitollisuushaaste 2/5
1. Kiitollinen kohteliaista aamukommenteista, u know kuten "näytät siltä urhea -leffan tytöltä" 
2. Kiitollinen hyvästä ruoanlaittoseurasta ja uunilohi on vaan aina yhtä bonsua!
3. Kiitos Teemu kun olet ollut huippu viime päivät!
4. Huh kiitos, extreme taxi reissu, en oo vähään aikaan juossu tollases kiirees, vaikka olinki häviäjä niin juomat hoitu ja Otto hieno voitto!
5. Ja viimeinen jes, kiitos Pokemon juomapeli, meitsi johtaa ja hyvä porukka Vilma Essi ja Otto sut oliki jo mainittu. Btw tää sun sääntö tupla huikat vain naisille........


Kuva suunnilleen tasan vuosi sitten. 

Nämä kiitollisuudet eivät välttämättä avaudu kokonaan, eikä se ole pointtikaan. Pointti on kiitollisuus.
Sen verran voisin mainita, että exteme taxi reissu ei siis tarkoita tässä tarkoituksessa juoksutaxia.. vaikka juoksua se olikin. Mittari raksutti ja mulla ja herra Otolla oli kova kilpailu kumpi ehtii nopeammin juosta hakemaan juomat ja palaamaan taxiin. Mutta sillä oli 25m lyhyempi matka kotiinsa ja mulla korot jaloissa.... 

Nyt alkaa mielenkiintoinen syyslomaviikko vetää viimeisiään. Huomenna kohdistan katseeni aamuruuhkaan ja kouluun. Jotenkin olisin toivonut vielä yhtä vapaa päivää vain lagaamiseen, mutta kuitenkin odotan jossain määrin tuota koulupäivää. Meillä alkaa uusi jakso ja nyt on kyse hameista!
Ohhoh katsotaanko jaksanko katsoa vielä jakson Gossip Girliä vai kipitänkö suoraan nukkumaan.
Hyvää tulevaa viikkoa kaikille!
Muistakaa tekin välillä pysähtyä, yleensä löytyy edes yksi asia mistä olla kiitollinen! 
-Anna

perjantai 17. lokakuuta 2014

"...että tuulet puhaltais, uuden mahdollisuuden sais"









Kuidas käsi käib?
Taskussa ja takasin, taskussa ja takasin....

Oivallinen päiväristeily Tallinnaan. Olin iloinen päästessä viemään hyvän ystäväni Katjan Tallinnaan, jossa hän ei ollut ikinä käynyt. Tästä oli siis tulossa mielenkiintoinen matka. Suunnitelmissa oli kulttuuri, ei ryyppingi.

Yllättävän nopeasti tuo 2h laivamatkakin meni, istuimme samoilla paikoilla ja vain juttelimme. Ainut miinus oli keinuminen. En muista milloin olisi keinuttanut noin paljon, oliko kyseessä sitten merenkäynti tai että istuimme keulassa. Katjalle laivamatkakin oli 7 kerta elämässään, joten pahoinvointi oli ymmärrettävää. Varmasti itsekin olisin voinut pahemmin, ellen hieman olisi tottunut. 



















Positiiviseksi yllätyksi Tallinnassa oli lämpimänpää, jopa +7 kun Helsingistä lähtiessämme oli noin pari astetta ainoastaan. Ainut ongelma oli tuuli. Korvat olivat kokoajan jäässä ja eteensä ei meinannut nähdä kun hiukset hulmusivat miten sattuivat. Onni onnettomuudessa, meillähän oli melko vähän maissa olo aikaa, joten pidimme sen verran reipasta kiirettä että melkein vähän väliä tuli hiki ja hengästyminen. 
D-terminaalissa heti alkuun törmäsimme työkaveriini ja hänen kaveriin, siinä hetken rupatellessa havahduimme että kello käy. Ajatus oli suunnata heti vanhaan kaupunkiin, jotta Katja saisi nähtyä jotai oleellista. Koska olen jo moneen otteeseen rampannut tuota terminaali -- suoraan vanhaan kaupunkiin väliä eipä aikaa kulunut etsiskelyssä, enemmänkin pysähtelyyn. Oi kuinka suloinen Katja oli. Hän kulki puhelin kädessä, ja naama aivan henkarilla, kaikki oli niin jännää ja hienoa, jokaisesta asiasta oli otettava kuva, tietenkin! Suuntasimme suoraan näköalatasanteelle, ajattelin että sieltä hän saisi nähdä hyvin kokonaiskuvan kaupungista. 








Seuraava etappi oli syömään, kummankin vatsa kurni jo laivassa. Olen jokaisella tämän vuoden aikaisella Tallinnan reissulla käynyt samassa raflassa ja jatkoa seurasi. The Dubliner oli loistavasti matkamme varrella, siinä vapauden aukion kulmilla. Olisitte nähneet Katjan ilmeen kun pyysimme laskun! Hän oli ihmeissään kuinka lasi punaviiniä ja ateria ankkaa voi maksaa vain 12e, tai ylipäätään että sai ankkaa alle 10e hintaan! Minunkin annos oli mainio! Olisin onnellinen jos pääsisin syömään edes kerran viikossa ulos, harmi etten asu Virossa, melkein voisi syödä joka ilta ulkona! ahh se olisi luksusta!

Paluumatkalla ehdimme kuin ehdimmekin pyörähtää ostoksilla vaikka annoimmekin aikaa ruokailulle reippaasti. Löysimme kummatkin erilaiset mustat paidat ja erilaiset valkoiset neuleet, Pull and bear, thank you! Nyt on taas jotain uutta ja ihanaa mitä tälläpuolen lätäkköä ei myydä!
Muista ostoksista iloisesti jo mainitsinkin aiemmin! Uusi ripsari ja rajauskynä. Nämä olivat sitten ostoksia paluumatalla laivasta. Päätimme ottaa hytin paluumatkaksi niin pääsi makaamaan jos matkapahoinvointi taas yllättäisi ja samoin ei tarvinnut vahtia tai kantaa tavaroita kun kiersimme laivaa ja kävimme ostoksilla.

Laivan ostoksia ajattelin hieman lähteä tänään tuhoamaan tuonne keskustaampaan, ystäväni viettää synttäreitään. Ulkona on kuulemma yöllä tosi kylmä eli te ja minä voisimme pukeutua sen mukaisesti aivan varmuuden vuoksi!

-Anna

Ainiii en tiiä mistä tää tupsahti mielee mut ei huhhuh aika kulkee nopee, tääki tuli jo 2004!!


torstai 16. lokakuuta 2014

Shocking




Uutta!

Ystäväni Katja jonka kanssa kävin eilen Tallinnan päiväristeilyllä haastoi minut facebookissa kiitollisuushaasteeseen. Ajattelin linkittää vastaavan tänne: 

Hieman myöhässä jo, mutta hyvää kannattaa aina odottaa.
Katja haastoi minut kiitollisuushaasteeseen: Jaa viitenä päivänä viisi kiitoksen aiheita ja haasta muut kaverit mukaan!
1/5
1. Kiitollinen olemassa olevista henkilökuntaeduista.
2. Kiitollinen ettei syysloma ole aivan syvältä, ihana Katja lähti kanssani eilen spontaanille päiväristeilylle Tallinnaan.
3. Kiitos mammalle jonka ansiosta jääkaapista löytyy aina uusia itsetehtyjä herkkuja.
4. Kiitollinen autosta, jota saan lainata aivan älyttömän paljon!
5. Kiitos kun pääsen tekemään jotain kultaisen siskoni kanssa, --> Muumit Rivieralla kutsuu idag!

Henkilökuntaeduista voisin tarkentaa. Vaikka monella työpaikalla usein edut joko vaikuttavat työntekijöistä huonoilta taikka niissä on jotain mikä häiritsee tai ottaa päähän, olen kuitenkin kiitollinen niistä eduista jotka meille on tarjottu.
Etujen ansiosta minäkin saan välillä omistaa jotain mitä usein olen Stockalla käynyt tutkimassa ja ihastelemassa.
Nyt minullakin oli varaa taas ostaa jotain ihanaa itselleni.
Ripsiväri oli niin lopussa, että olin meinata ostaa minkä tahansa, mutta lopulta tuli mahdollisuus YSL:n ripsari niin ahhhhh kyllä!!! Kylkipojaksi hyllyltä löytyi mahtavalta vaikuttava eyeliner tussi, vaikutti hyvin helppokäyttöiseltä, kohta pääsen testailemaan! Now it is make up time ja nextii lähen siskonkaa sinne leffaaaan!! 

Anna 

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Nägemist ja Head reisi!

kuva: http://muumittaja.blogspot.fi/

Terppa! 
Idag jag ska åka till Tallinn.
Mun syysloma suunnitelmat kusahtivat, eli eipä tule jännittävää Mikkelin reissua pikkusiskon kanssa (harmittaa). Joten suutahdin ja minähän en jää koko lomaa Helsinkiin, ajattelin. Eli hieman vihapäissäni eilen varasin matkan Tallinnaan. Kohta pitäis saada ittensä ja laukku valmiiksi ja suunnata hakemaan ihana kaverini Katja. Eiköhän tästäkin matkasta tule tarpeeksi jännittävä, saanen mainita, Katja ei ole ikinä käynyt Tallinnassa! Kelatkaapa sitä.

Yhdeksi Mikkelin suunnitelmaksi oli muodostunut mennä katsomaan Muumit Rivieralla, joten pidän lupaukseni ja olisi tarkoitus kuitenkin se mennä siskon kanssa katsomaan, vaikka sitten täällä. Tsekkailinkin jo huomisen aikatauluja.

Tiiättekö kullat mitä vielä. Tämä hetki on se hetki kun kaikki ovat kamppailleet verokortin muutosten kanssa tai tulevat kohta kamppailemaan. Aattelin ettei mun tarvitse nostaa rajaa, mutta huomasinkin että olenkin ehtinyt tienata tänä vuonna hieman enemmän mitä ajattelin ja vuoden loppuun mennessä tulot menisi rajan yli. 
Sähelsin töissä eilen illalla sen nettiverokortin kanssa, herran jestas se on hankala! Ensin en meinannut ymmärtää mitä kohtia piti täyttää. Sitten sain perusprosentiksi 2%, mitä en meinannut ymmärtää sitten en milläääään. Onneksi asiakaspalvelu on vielä olemassa, tein juuri äsken tässä aamuteen parissa pienen (10min ja kalliin) puhelun verokortista ja sain selville, että tuo 2% pitäisi paikkaansa... well en edelleen ymmärrä, mutta luottoa multa löytyy tuohon ystävälliseen ihmiseen puhelimen päässä joka varmasti osaa työnsä, en jaksa alkaa stressaa enempää. Näillä mennään. 

Oihh voiih, nyt jännittää millanen matka tulee
Head reisi minulle ja Katjalla! 
-Anna :) 

tiistai 7. lokakuuta 2014

"Mitä tästä elämästä tulee..."







Jotenki tää syksy on mulle aika rankkaa. Vaikka se osottautuu sellaiseksi joka vuosi, nyt on aivan erilainen syksy.
Okei, uutta ja jännää se aina tuo tullessaan, kuten tuo uusi koulu. Hieman jännittää, mulla on elämäni ensimmäinen näyttö edessä ke-to, mutta ei sitä kuulemma kannata stressata. Oonha muutenki ollu tunnollisesti koulussa, kait sieltä jotain pitäisi olla tallennettuna muistiin.
Tuntuu ettei aikaa riitä tarpeeksi lepäämiseen. Viikonloppuna olin töissä ja huomenna taas suoraan koulusta iltavuoroon, nukkumaan pääsen ehkä kahdentoista aikaan ja seuraavana aamuna kuudelta herätys. Olen siitä ollut hyvin kiitollinen isälleni, että hän on suostunut lainaamaan autoa minulle hyvin paljon, aamuisin tuo aivan lännestä tuonne itään matkustaminen ei ole mitään nannaa... 

En ole kovin syvälle omaan henkilökohtaiseen elämääni mennyt täällä blogin puolella taikka tarkemmin ajatuksiini. Aina ennen ajattelin, se että pidän blogia on myös samalla terapiaa itseni kanssa ja omien asioiden vatvomista. Kuitenkin niin ei ole enää toteutunut ja kynnys jutella aivan kaikesta julkisesti on melko suuri. 

Moni blogin lukija tietääkin, että erosin melko pitkästä suhteesta keväällä. Nyt kun syksy tosiaan on täällä olen entistä enemmän joutunut keräillä itseäni. Onko se tämä pimeys, väsymys, yksin vietetyt päivät ja illat vaiko ajan kultaamat muistot... en tiedä. Muutamia vuosia sitten tänä kyseisenä päivänä olin vielä lukiossa, nuorempi, spontaanimpi ja huolettomanpi. Asiat kulkevat eteenpäin, vaikka muistot pistävätkin usein kyyneleet valumaan. Ikinä ei voi olla täysin varma mistään. Tuolloin kolme vuotta sitten en tiennyt mitä tästä elämästä tulee, nyt kolme vuotta eteenpäin en tiedä mitä tästä elämästä tulee...
...Sitä odotellessa.

Tämän halusin jakaa teidän kanssanne, koska olen jo jonkin aikaa jännittänyt mitä tästä päivästä oikein tulee. 

Anna 

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Mitä perjantaina kävikään

Johan taas aika hurahtaa silmissä.
Nytkään ei ole enempää aikaa kuin kännyllä postata.

Milloin teillä on se paras aika törsätä rahaa ja kierrellä shoppailemassa?
Omalta kohdalta olen huomannut tekeväni parhaimmat ostokset kun olen yksin shoppailemassa. Saan rauhassa ajatella ja puntaroida, myöskin on enemmän aikaa käydä vain niissä liikkeissä joissa itse haluaa.

Oih voih, mitä perjantaina kävikään. Koulusta kun pääsee suoraan metrolla keskustaan ja nythän on Kampitukset.. kaiken lisäksi odottelin ystävääni melko pitkään, eli aikaa riitti.
Mukaan lähti tuo kaunis Indiskan termosmuki, uusi kaulahuivi Ninjasta ja mustat suorat housut, Sisley. Eihän tämä määrä paljolta kuulosta, jopa tuntuu että joku puuttuisi listasta mutta siihen nähden kun olen saanut säästettyä melkein koko kuukauden palkan aattelin nyt ansaita tuhlaamispäivän. 

Vastapainona, nähtyäni ystäväni tein heti heräteostoksen. Cupcake makerin !!
En olisi yksin edes ajatellut asiaa, mutta yhdessä se oli niin loisto idea. Illalla pääsikin sitä testailemaan.

Nyt jos aika antaisi myöten katsoisin tallennetun Vain elämää jakson tai vaikka kirjoittaisin toisenkin tekstin.
Täytyypä alkaa suuntaamaan töihin->

Byeee, Anna